Raha

Olen huomannut, että kotisynnytyksesta puhuttaessa yksi vaikeasti ohitettava teema on raha. Totta kai se kiinnostaa. Mitä se maksaa? Toisin kuin monissa muissa Euroopan maissa, Suomessa emme saa kotisynnytykseen yhteiskunnan tukea miltään osin. Maksamme siis kaikki synnytyksen kulut ja kotiloiden palkan omista rahoistamme. Tässäkään mielessä kotisynnytys ei ole Suomessa kovin tasa-arvoinen vaihtoehto, sillä kaikilla ei yksinkertaisesti ole siihen varaa.

Kotisynnytys ei ole ilmaista.

Meidän kotisynnytyksemme rahoitettiin sopivaan väliin osuneilla veronpalautuksilla, mutta kyllä siitä paljon keskusteltiin, onko tämä oikea kohde sijoittaa rahat. Summa on sellainen, että toki se tuntuu meille suurelta, mutta kotilomme tuskin pääsevät rikastumaan kotisynnytyksillä. Itse ajattelin alusta saakka, ettei päätös kotisynnytyksestä saa jäädä rahasta kiinni, mutta miehelleni rahanmeno oli kovempi pala purtavaksi. Hän olisi keksinyt rahalle paljon muutakin käyttöä.

Itse ajattelen, että saamme kotisynnytykseen sijoitetulla rahasummalla niin ainutkertaista palvelua, että sen arvoa on vaikea mitata rahassa. Minulle on korvaamattoman tärkeää pelkästään se, että saan tutustua ja luoda luottamuksellisen suhteen synnytyksessä avustaviin kätilöihin jo hyvissä ajoin ennen synnytystä. Synnytyksessä ei ole vastassa vieras ihminen, jonka työvuoro saattaa päättyä kesken synnytykseni, vaan koko synnytyksen hoitaa tuttu ihminen raskausajasta lapsivuodeaikaan.

Minulle kotisynnytys on sellaista luksusta, johon mielelläni sijoitan rahallisesti, vaikka toki toivoisin, että tällainen vaihtoehto olisi tarjolla aivan kaikille synnyttäjille julkisen terveydenhuollon puitteissa. Kotisynnytyksen ei tulisi olla vain hyvätuloisten etuoikeus. Mielestäni Suomessa saattaisi toimia esimerkiksi Ruotsin systeemi, jossa synnyttäjälle maksetaan korvaus kotisynnytyksestä tietyin ehdoin:

”Ruotsissa suunniteltujen kotisynnytysten osuus kaikista synnytyksistä on noin 1–2 promillea. Tukholman läänin alueella on määritetty edellytykset, joiden perusteella kotisynnytyksestä voidaan maksaa korvaus. Näitä ovat mm. seuraavat: nainen on uudelleensynnyttäjä, edelliset synnytykset ovat olleet normaaleja alatiesynnytyksiä, raskaus on ollut normaali, nainen on keskustellut kotisynnytykseen liittyvistä riskeistä lähimmän synnytyssairaalan obstetrikon kanssa, raskaus on yksisikiöinen ja sikiö on päätarjonnassa, raskaus on synnytyshetkellä täysiaikainen, hoitava kätilö on puhelinyhteydessä synnytyssairaalaan synnytyksen alkaessa ja tekee synnytyksestä sinne kirjallisen raportin, mahdollinen siirto synnytyssairaalaan tehdään 40 minuutin kuluessa, lastenlääkäriä informoidaan vastasyntyneestä, ja tälle tehdään lääkärintarkastus 25–72 tunnin kuluessa synnytyksestä.

Tukholman läänin alueella oli vuonna 2002 yhteensä 22 749 synnytystä ja 41 äitiä haki kotisynnytystään korvattavaksi. Korvausta maksettiin heistä 34:lle. Tavallisimmat syyt korvauksen epäämiseen olivat liian pitkä matka lähimpään synnytyssairaalaan ja ensisynnyttäjyys. Korvauksen saaneista naisista neljä siirrettiin synnytyksen aikana sairaalaan: kahdessa tapauksessa syynä olivat heikot supistukset, yhdessä verenvuoto ja yhdessä vastasyntyneen alhaiset Apgarin pisteet. Yksi äiti synnytti ongelmitta lapsen perätilassa, jota ei ennen synnytystä ollut havaittu. (Läkartidningen 2003;100: 4272)” (Lähde: Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2004;120(7):840)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s